Finlandia marathon viikko on edessä ja kohta juoksijat pääsevät mittaamaan harjoituskauden onnistumisen. Viimeinen viikko on yleensä sitä aikaa, kun pieni pelko alkaa hiipiä takaraivoon ja mieli alkaa täyttyä kysymyksistä, joihin vastaukset on saatu (tai olisi pitänyt saada ) jo aikoja sitten. Olenko treenannut tarpeeksi? Olisiko pitänyt tehdä yksi pitempi lenkki? Mitä juon kisapäivänä? Onko kisakenkäni hyvät ja niin edelleen. Oikeastihan sillä ei ole niinkään väliä, kuinka monta kilometriä olet juossut tai kuinka monesti olet juossut kilpailun mielessäsi läpi, sillä epävarmuus tavallaan kuuluu asiaan. Ainakin oman kokemukseni perusteella olen huomannut, että jotenkin sillä (epävarmuudella) on vain tapana aina nostaa päätään kisaviikon aikana.

Mutta hei, kaikki tämä kuuluu vaan pelin henkeen. Hermostuneisuus on ihan normaalia varsinkin silloin kun starttipäivä lähenee. Maratonviikosta jokainen kyllä selviää ihan varmasti puhumattakaan itse juoksutapahtumasta. Avain onnistumiseen on niinkin yksinkertainen kuin luottaminen omaan harjoitteluun ja tekemiseen. Yksikään treeni tästä hetkestä tulevaan starttiin ei tee sinusta kovempi kuntoisempaa kuin mitä olet juuri nyt. Liian kovasta harjoittelusta tulisi nyt jos koskaan kantaa huolta, sillä se voi vain pilata kaiken. Nyt on aika antaa kehon ja mielen levätä, sillä kovin työ on tehty.

Tsemppiä kaikille tulevaan viikkoon sekä ennen kaikkea kepeitä jalkoja Finlandia marathonille!!

Henri Manninen