henaattori

Maratoonari Henri Manninen valmistautuu uransa ensimmäisiin arvokisoihin. Jyväskylän Kenttäurheilijoiden juoksija saavutti paikan Pekingin MM-maratonille viime syksynä alittamalla Suomen Urheiluliiton asettaman rajan (2.17) 17 sekunnilla. MM-lippu oli pitkän linjan juoksijan uran kannalta pieni lottovoitto. Haastattelimme Henriä reilut kaksi kuukautta ennen H-hetkeä.

Mikä merkitys MM-paikan saavuttamisella oli sinulle henkilökohtaisesti?

– Maratononnistumisella oli minulle suuri merkitys niin oman motivaation kuin taloudellisten resurssien kannalta. Suomen edustaminen arvokisoissa on ollut minulle suuri unelma pienestä pojasta lähtien. Kahtena edellisenä vuotena rajan rikkominen oli jo todella lähellä. Epäonnistumiset olivat kieltämättä kovia paikkoja tällaiselle kaikkensa antavalle urheilijalle. Toisaalta ne myös kasvattivat minua ihmisenä ja urheilijana. Läheisten tärkeä tuki sai minut kuitenkin yrittämään uudelleen ja tekemään asioita päivittäisharjoittelussa vielä aiempaakin paremmin. MM-paikan saavuttaminen oli tärkeä etappi myös uran jatkon kannalta. Monen muun suomalaisen yleisurheilijan tapaan olen sinnitellyt pienellä budjetilla jo kohta 15 vuotta. Varustesopimuksen, maajoukkuepaikan ja muutaman henkilökohtaisen sponsorin ansiosta leireilyn suunnittelu ulkomaille on ollut nyt aiempaa helpompaa.

Miten kulunut talvi sujui harjoituksellisesti?

– Tällä tasolla korkeanpaikan harjoittelu pitävällä alustalla lämpimässä kuuluu olennaisena osana valmistautumiseen. Harjoittelin tammikuun Dullstroomissa Etelä-Afrikassa, ja keväällä oli vuorossa 1,5 kuukauden mittainen leiri Flagstaffissa Yhdysvalloissa. Molemmat leirit olivat pientä sairastelua lukuun ottamatta onnistuneita. Harjoitusohjelma sisälsi määrävoittoista harjoittelua (180-200 km) höystettynä maltillisilla tehoilla.

Minkälaisia suunnitelmia sinulla on kesälle?

– MM-paikan varmistuttua hyvissä ajoin olen voinut täysin keskittyä tulevaan maratonkoitokseen. Kun tarvittavaa tulosrajaa ei ole tarvinnut enää metsästää, on kisakuntoon tähtäävissä tehoissa voinut säästellä. Tärkeintä onkin nyt saada tehtyä säännöllistä perusharjoittelua ilman isompia takapakkeja. Ohjelmassa olevat muutamat 10 km:n ja puolimaratonin mittaiset kilpailut menevät hyvistä harjoituksista. Lopullinen kunnon virittely tapahtuu neljän viikon mittaisella vuoristoleirillä St. Morizissa Sveitsissä kesäkuun puolivälistä eteenpäin. Takaisin Suomeen palaan hieman ennen Porin Kalevan Kisoja, missä suunnitelmanani on juosta 10 000 metriä.

Mitä odotat Pekingistä?

– Olosuhteet Pekingissä tulevat olemaan todella haasteelliset: vastassa on kova helle ja ilmankosteus, jotka yhdistettynä kaupungin ilmansaasteisiin eivät tule päästämään maratoonareita helpolla. Todennäköisesti tulemme näkemään kissa yllättäviä hyytymisiä, joten tasaisella vauhdinjaolla omaa juoksua tehden uskon yltäväni nappisuoritukseen.

Voiko olosuhteisiin jotenkin valmistautua etukäteen?

– Täytyy vain toivoa Suomeen kuumaa kesää, jotta hellekeli ei tulisi kropalle yllätyksenä. Kisajoukkue matkustaa hyvissä ajoin 12 päivää ennen kisojen alkua viimeistelyleirille Hongkongiin, missä Pekingin tyyppisiin olosuhteisiin ehtii toisaalta hieman sopeutua. Miesten maraton kilpaillaan MM-kisojen ensimmäisenä lajina aikaisin lauantaiaamuna 22. elokuuta. Monesti iltarytmiin tottuneella urheilijalla voi aamuisin olla vaikeuksia koneen käynnistymisen kanssa. Siksi yritän tehdä enenevissä määrin kovia ja pitkiä harjoituksia heti ylös noustuani. Ilmansaasteisiin sen sijaan ei pysty totuttelemaan; ennemminkin minunkaltaiseni astmaatikon on syytä vältellä tällaisia olosuhteita viimeiseen asti.

Voitko antaa muutaman vinkin syksyn Finlandia Marathonille tähtääville?

– Finlandia Marathon on perinteinen ja hyvätunnelmainen juoksutapahtuma, jonka syksyinen ajankohta on taannut yleensä optimaaliset olosuhteet maratonjuoksulle. Finlandia Marathonin reitti Jyväsjärven ympäri on nopeaksi ja kauniiksi kehuttu. Itsekin vedän kaikki kovemmat treenit samoissa maisemissa. Aikaa tapahtumaan on vielä runsaasti, joten harjoittelun ehtii sitä varten hyvin aloittamaan. Suosittelen lisäämään lenkkien pituutta maltilla, jotta harjoittelussa säilyy tietty nousujohteisuus. Harjoitusmäärien tulisi olla korkeimmillaan heinä-elokuun vaihteessa, jonka jälkeen alkaa asteittainen kevennys. Heinäkuun pitkillä lenkeillä on hyvä harjoitella juomista, jotta vatsa tottuu rasituksen aikana nautittaviin urheilujuomiin ja geeleihin. Kokemattoman juoksijan on parasta lähteä matkaan maltilla, koska liian kovalla aloituksella matkan saa tehtyä itselleen pitkäksi. Jos puolimatkan jälkeen matkanteko tuntuu yhä helpolta, voi vauhtia yrittää kiristää. Loppuaika ei aina ole kaikki kaikessa vaan kannattaa kisan tiimellyksessä muistaa nauttia myös hyvästä tunnelmasta ja toimivista järjestelyistä. Tiedän kaiken pelaavan jälleen mallikkaasti, sillä järjestelyistä vastaa kokenut kisajärjestäjä ja kotiseurani JKU yhdessä Keski-Suomen Liikunnan kanssa.